Loppuuko kiusaaminen käskemällä?

Julkisuudessa putkahtaa aina silloin tällöin esiin työyhteisökonflikteja. Usein puhutaan kiusaamisesta. On kiusattu ihminen työkyvyttömyyseläkkeelle, on miltei tuhottu asiantuntijan terveys ja ura. Kun ylin johto joutuu ottamaan asiaan kantaa, julistetaan usein voimaan 0-toleranssi kiusaamiselle, ehdoton kielto. ”Kuka täällä enää tämän jälkeen kehtaa kiusata tai toista kaltoin kohdella?” Mitä sitten on kiusaaminen ja miten se saadaan loppumaan. Miten päästään uusille, terveille urille johtamisessa ja koko työpaikan toimintakulttuurissa?

Puuttumattomuus on julmaa

Kun ei tee mitään, ei mikään voi mennä vikaan.

Vaikeneminen on kultaa, puhuminen hopeaa.

Se, mistä puhutaan, vahvistuu. Ikävän asian voi  vaieta kuoliaaksi, peittää reippaan ilopuheen alle.

Eivätköhän ne tytöt hoida asiat kuntoon keskenään, ei siellä pomoa tarvita kaikkia kissatappeluita selvittelemään.

Ovatko nämä esimiehen tunnuslauseita?

Jossakin yhteydessä tällaiset ajatukset voivat toimiakin. Ne voivat myös johtaa silmien sulkemiseen ongelmilta ja sitä kautta puuttumattomuuteen. Ellei esimies suostu keskustelemaan vaikeista asioista eikä kykene tarttumaan niihin, se voi luoda yhteisöön vuosikausia rehottavia ja syveneviä konfliktitilanteita.

Esimiehen vastuulla konfliktitilanteessa on juuri puuttuminen: käsittelyyn ottaminen, kaikkien osapuolten tasapuolinen kuunteleminen, ratkaisujen etsiminen.

Työturvallisuuslaki puhuu epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä – arkipuheessa lain kuvaamaa tilannetta nimitetään kiusaamiseksi

Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissä olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Työturvallisuuslaki (708/2002) 28 §.

Laki ei määrittele häirintää eikä epäasiallista kohtelua niiden moninaisuuden vuoksi ja siksi, että ne yleensä ovat tunnistettavissa. Häirintä on esimerkiksi sanoin, toimin tai asentein loukkaavaa käyttäytymistä, joka jatkuvana tai säännöllisenä aiheuttaa haittaa tai vaaraa kohteen terveydelle. Epäasiallinen kohtelu voi taas olla henkilön työsuorituksen jatkuvaa ja perusteetonta arvostelua, mustamaalaamista tai työyhteisöstä eristämistä.

Laissa tarkoitetaan häirinnällä ja epäasiallisella kohtelulla myös sukupuolista häirintää tai ahdistelua, joka on niin vakavaa, että se voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa kohteena olevan työntekijän terveydelle. Työturvallisuuslaki Soveltamisopas, Työterveyslaitos Helsinki 2002.

Kiusaamisen peruskaava

Kiusaamisen peruskaava on sama lapsilla ja aikuisilla, kotona ja työpaikalla, rauhallisissa oloissa ja kriisitilanteissa. Miksi olemme ilkeitä toisillemme? Kiusaamisen takana on usein kateutta ja pettymystä, pelkoa ja mustasukkaisuutta. Siellä voi olla alemmuudentunnetta, hylätyksi tulemisen ja riittämättömyyden kokemuksia. Kiusaaminen kohdistuu usein jotenkin ryhmästä poikkeavaksi koettuun henkilöön. Poiketa voi olla olemalla kaunis tai pärjäämällä koulussa tai työpaikalla liian hyvin. Voi olla ihonväriltään erilainen tai liian lihava – tai sitten heiveröinen ja laiha. Usein kiusaaminen käynnistyy jostakin melko pienestä tapahtumasta, jonka seurauksena joku joutuu piirin ulkopuolelle.

Henkinen väkivalta voi olla sanatonta. Kylmiä katseita, kulmakarvojen kohottelua ja naurahtelua, selän kääntämistä. Eleiden ei tarvitse olla suuria ollakseen loukkaavia ja halventavia. Kiusaamisen ei tarvitse olla äänekästä huutelua tai ivallisia puheita, vaikka usein niitäkin siihen liittyy. Myös kuvilla voi kiusata. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja kuvan tietyssä tilanteessa tai yhteydessä esittäminen/julkaiseminen voi kertoa vieläkin enemmän. Tämä on etenkin nuorten maailmasta jo tuttua, ja ehkä lisääntymässä oleva kiusaamisen muoto.

No loppuuko kiusaaminen käskemällä?

Ei taida loppua. Käskepä toista luopumaan kateudestaan tai mustasukkaisuudestaan, ei onnistu. Ylimmän johdon selkeä käsky lopettaa kaikenlainen kiusaaminen on kuitenkin tahdonilmaus oikeaan suuntaan. Miten se sitten toteutuu arjen tilanteissa? Siellä toiminta tervehtyy, vuorovaikutuksen malleja muutetaan ja ehkä joku esittää jollekulle anteeksipyynnönkin. Tai sitten jatketaan ei-toivottujen henkilöiden savustamista entiseen tapaan, mutta hienovireisemmin. Kiusaaminen piilotetaan johdon näkyvistä taitavammin.

Muutoksen aikaansaaminen, nollatoleranssin saavuttaminen, vaatii johdolta pitkäjännitteistä ja jämerää asian seurantaa. Sitä on toteutettava organisaation kaikilla tasoilla käyttäen useita johtamisen työkaluja: kehityskeskusteluja, palavereja, koulutusta, ilmapiirikyselyjä, välitöntä puuttumista kielteisiin käytännön tilanteisiin. Ohjauksen ja johdon tahdon ilmausten täytyy ulottua arkeen. Työ kestää kauan.

Hyviä kirjoja kiusaamistilanteiden ennaltaehkäisystä, tunnistamisesta ja ratkomisesta

Työterveyslaitos on tutkinut työpaikoilla tapahtuvaa kiusaamista useista näkökulmista 1980-luvulta alkaen. Siellä on myös kehitetty ratkaisumalleja ja konsultoitu käytännön tilanteissa jo pitkään. Tämän työn pohjalta on syntynyt myös kirjoja, joiden avulla vaikeisiinkin asioihin voi saada otetta.

Tällaisia ovat esim. Työyhteisötörmäyksiä, Piinan loppu, Kateus työyhteisössä, Paluu työhön ja Sisäilman hyväksi. Nämä kirjat eivät ole kalliita, ja niiden lukemisesta voi olla todella hyötyä. Kirjoja myy Työterveyslaitoksen kirjakauppa, netissä www.ttl.fi  ja Helsingissä Topeliuksenkatu 41 A.

Kategoriat: Ei kategoriaa. Lisää suosikkeihin.