Kuunnellaanko Sinua työpaikallasi?

Minun tiimissäni on Matti, joka ei sitten koskaan kuuntele, kun joistain asioista sovitaan yhdessä. Palaverissa se ei sano mitään, eikä se koskaan kysy mitään. Sitten, kun tulee joku ongelma, jonka hoitamisessa olisi apua niistä yhdessä sovituista asioista, Matti on huuli pyöreänä. Se sanoo, ettei tällaisesta ole ollut koskaan mitään puhetta, ei hän ainakaan ole kuullut. Voi että ottaa joskus päähän!” Reija, 12 työntekijän varastotiimin esimies

Me ollaan vaikka kuinka monta kertaa sanottu meidän ylilääkärille, että meillä on aivan liikaa töitä. Lääkärit tekee sellaista, minkä sairaanhoitajat tai merkonomit voisivat tehdä aivan hyvin. Ei ehdi kunnolla paneutua potilaiden asioihin, kun aikaa menee rutiinitöissä ja tietokoneohjelmien kanssa vatkatessa. Niitä ohjelmia ei ole kehitetty ollenkaan käytännön lääkärin työn kannalta. Näille asioille voisi ylilääkäri tehdä paljonkin, jos se ensin kuuntelisi meitä.” Niko, terveyskeskuslääkäri

Kaksi tarinaa, jotka voisivat olla miltä työpaikalta tahansa. Moni meistä kokee, ettei tule kuulluksi. Työntekijä sulkee korvansa. Esimies kiipeää omalle yksinäiselle kukkulalleen, jonne arjen viestit eivät välity.

Miten saada aikaan käytännön toimilla enemmän kuuntelua ja kuulluksi tulemista? Toimivia keinoja löytyy.

Ilmapiirikyselyt ja hyvinvointikartoitukset kertovat, toimiiko vuorovaikutus

Kun työpaikalla tehdään työyhteisön toimivuutta mittaava kysely, tulee usein esiin tiedonkulun ongelmia. Saatu viesti on: meitä ei kuunnella, emme pääse keskustelemaan johdon kanssa. Joskus johto kuittaa heikot arviot organisaation tiedonkulusta yleiseksi narinaksi. ”Aina siitä tiedonkulusta valitetaan, ei sitä kuntoon ikinä saa”. Hyvin toteutettu kysely nostaa kuitenkin hyödyllisellä tavalla näkyviin asioita, joihin voidaan konkreettisesti tarttua. Käytäntöjä parantamalla voidaan nostaa keskustelun, kuuntelun ja kuulluksi tulemisen tasoa työpaikalla, ja saada näin uutta intoa ja imua kaikkeen tekemiseen.

Tietoja luotettavista kyselyistä löytyy esim. Työterveyslaitoksen ja Excentan sivuilta. Työterveyslaitos www.ttl.fi, asiantuntijapalvelut/työyhteisö ja esimiestyö/kyselypalvelut, Excenta www.excenta.fi, palvelut/hyvinvointikartoitus.

Kehityskeskustelut oikeaksi työvälineeksi

Kehityskeskusteluita pidetään jo useimmilla suomalaisilla työpaikoilla. Niitä ei kuitenkaan aina arvosteta. ”Kehityskeskustelut ovat ihan turhia”, sanoo esimies ja joskus myös työntekijä. ”Mehän nähdään päivittäin monta kertaa, käytävällä ja kahvihuoneessa asiat tulee puhuttua selviksi. Ei siinä mitään kehityskeskustelua tarvita, semmoinen on turhan jäykkää vaan. Mutta pidettävä niitä on, kun pomot käskee…”

Käytävällä tai kahvipöydässä ei kuitenkaan voi keskustella luottamuksellisesti. Ennalta tiedossa olevaan, säännöllisesti toteutettavaan kehityskeskusteluun voi valmistautua, miettiä puhuttavansa etukäteen. Miten saada kehityskeskustelusta oikea arjen esimiestyön työväline? Tässä voin auttaa – kysy koulutusta tai konsultaatiota työpaikkasi kehityskeskustelukäytännnön parantamiseksi sähköpostilla osoitteeseen lmlauttio@kuunnellen.fi.

Keskustelevat viikko- tai kuukausipalaverit ovat tarpeen jokaisella työpaikalla

Säännöllisesti pidettävistä palavereista on hyötyä työpaikalla kuin työpaikalla. Palavereiden pitää olla keskustelevia ja tiiviitä. Ne täytyy järjestää niin, että ajankohta sopii kaikille osallistujille.

Johtajan tai esimiehen yksinpuhelut, joita myös on kokouksiksi tai palavereiksi nimitetty, kuuluvat menneisyyteen. Jos joku on mieltynyt esittämään monologeja, harrastajateattereista löytynee sopiva foorumi niille. Nykyajan hyvää ilmapiiriä ja innostunutta työskentelyä tavoittelevat työpaikat eivät näiden ”synkkien yksinpuhelujen” näyttämöitä voi olla.

Sydän kuulee sen…

Tärkeimpiä asioita ei ehkä kuullakaan korvilla. Ne kuullaan sydämellä, ne tajutaan miettimättä. Katseen viesti välittyy suoraan. Ellei näitä sanattomia viestejä avata puheen avulla, tulkinnat voivat kuitenkin helposti mennä vikaan. Tulkintaa värittää aina tulkitsijan oma tunne. Kannattaa kysyä ja kuunnella.

 

 

Kuuntelemisesta kertoo myös tuore THM Camilla Koskisen väitöskirja, jota esittelee www.kotimaa24.fi seuraavasti:

Johannes Ijäs 24.03.2011 13:18

Terveydenhuollon maisterin Camilla Koskisen väitöstutkimus pyrkii selkeyttämään kuuntelemisen sijoittumista hoitotieteen teorianmuodostuksen kenttään ja tekemään näkyväksi kuuntelemisen olemusta kliinisessä hoitotieteessä.

Tutkimuksen tuloksena korostuu, että kuunteleminen ei ole niinkään tekemistä vaan enemmänkin olemista ja perussuhtautumistapa elämään itseensä. Toisen kuuntelemisessa on keskeistä, että ihminen kykenee kuuntelemaan itseänsä ja omaa sisintään ja omaa sisäistä eettistä arvojärjestystä toimiakseen vastuullisesti. Tämä ilmenee väittelijän mukaan hoitavana otteena toisen palvelemisena ja toisesta vastuun kantamisena, inhimillisenä laupeutena ja myötätuntona. Siteitä toiseen luodaan oman haavoittuvuuden kautta ja siten, että toiseus toivotetaan tervetulleeksi nöyrästi, aidosti ja vieraanvaraisesti.

Samanaikainen yksinäisyys ja transkendenttinen yhteys luovat aidon syvällisen kuuntelemisen, josta välittyvät rakkaus ja välittäminen. Koskinen katsoo, että hoitava yhteys yksilöiden välillä synnyttää elämää tuovaa voimaa, jonka kautta ihminen saavuttaa olemassaolon merkityksen ja vapauden.

Tutkimuksen materiaalina on käytetty filosofien Martin Buberin ja Emmanuel Lévinasin sekä kirjailija Fjodor Dostojevskin tekstejä.

THM Camilla Koskisen väitöskirja hoitotieteen alalta tarkastettiin Åbo Akademin sosiaalitieteiden laitoksella Vaasassa 1.4.2011.

Kategoriat: Ei kategoriaa. Lisää suosikkeihin.